Hankintalain uudistus muuttaa julkisen sektorin kilpailutusten pelisääntöjä

Suomen hankintalakia ollaan uudistamassa tavalla, joka voi merkittävästi muuttaa julkisen sektorin hankintakäytäntöjä. Eduskunta saa käsittelyyn hallitukselta lakialoitteen, joka on herättänyt keskustelua julkisissa organisaatioissa ja intoa yrityksissä. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan kevään 2026 aikana.

Uudistuksella halutaan haastaa kilpailutusten vakiintuneita toimintamalleja sekä lisätä niiden kilpailua ja markkinaehtoisuutta. Nyt 40 %:iin kilpailutuksista osallistuu vain korkeintaan kaksi toimijaa. Erityisesti kuntien ja muiden julkisten organisaatioiden mahdollisuudet hankkia palveluita omistamiltaan in-house-yhtiöiltä ovat tiukentumassa. Näin yritykset voivat päästä helpommin mukaan yli 38 miljardin euron arvoisiin vuosittaisiin julkisiin hankintoihin.

Mikä tulee muuttumaan hankintalaissa?

Aiemmin julkiset toimijat ovat voineet ostaa palveluita ilman kilpailutusta, mikäli ne ovat osaomistajina palveluntarjoajayhtiössä. Jo 0,01 % omistajuus riitti kilpailutuksen välttämiseen ja yhdessä yhtiössä saattoi olla kymmeniä eri hankintaorganisaatioita omistajana. Uudessa hankintalaissa julkinen organisaatio voi jatkossakin hankkia palveluita ilman kilpailutusta omistamaltaan in-house -yhtiöltä, mutta sillä tulee olla yhtiöstä vähintään 10 %:n omistusosuus.

Muussa tapauksessa hankinnat on kilpailutettava hankintalain mukaisesti, mikäli ne ylittävät kansalliset kynnysarvot, eli 60 000 euroa neljän vuoden ajanjaksolla. Monille kunnille tämä merkitsee siirtymistä ostavasta toimintamallista kilpailuttavaan toimintamalliin.

Jatkossa suuremmat hankinnat tulee jakaa osiin, jotta pienemmillä yrityksillä olisi paremmat mahdollisuudet osallistua kilpailutukseen. Lisäksi laissa kannustetaan kattavan markkinakartoituksen tekemiseen ennen kilpailutusta ja hankinnan huolelliseen valmisteluun. Laissa on mukana velvoite uusia kilpailutus, jos siihen osallistuu vain yksi tarjoaja. Tästä voidaan kuitenkin poiketa, mikäli markkinakartoitus on laadittu ennen kilpailutusta.

Vaikutukset julkisen sektorin hankintaprosesseihin

Hyödyt

Uudistus voi avata kunnille ja muille hankintayksiköille uusia mahdollisuuksia. Kilpailutuksen kautta on mahdollista löytää aidosti omiin tarpeisiin sopivia kumppaneita ja kehittää toimintaa yhdessä yksityisten toimijoiden kanssa. Kunnat voivat tarkastella kumppanuuksiaan uudesta näkökulmasta ja valita toimijoita, jotka tuovat mukanaan joustavuutta, osaamista ja uusia kehitysmahdollisuuksia.

Haitat

Muutos lisää hankintaprosessien hallinnollista kuormaa. Kilpailutukset vaativat osaamista, aikaa ja huolellista valmistelua, etenkin kun niihin yhdistetään kattava markkinakartoitus. Myös julkisten organisaatioiden omistamissa in-house -yhtiöissä muutos voi herättää epävarmuutta, kun aiemmin varmoina pidetyt asiakkuudet siirtyvät kilpailutusten piiriin.

Vaikutukset tarjoaviin yrityksiin

Yksityisille palveluntarjoajille hankintalain uudistus on nähty yksinomaan positiivisena. Se avaa uusia mahdollisuuksia kasvuun ja uuteen markkinaan.

Aiemmin kilpailutuksiin osallistuminen on soveltunut vain suurille toimijoille. Jatkossa suuret hankinnat on pilkottava pienempiin osiin, jolloin pk-yrityksen on mahdollista osallistua vain omaan erikoisalaansa koskevaan palvelukokonaisuuteen. Markkinakartoitusten avulla yritykset voivat kertoa palveluistaan ja hinnoitteluistaan jo ennen kilpailutusta ja näin tuoda osaamistaan hankintayksiköiden tietoisuuteen.

Uudistus jakaa mielipiteitä

Hallitusohjelmaan kirjattua lakimuutosta on valmisteltu jo vuodesta 2024, joten niin hankintayksiköt kuin pk-yrityksetkin ovat ehtineet säätää asennoitumistaan ja palveluitaan uudistusta silmällä pitäen.

Julkiselle sektorille talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita tuottava Greenstep Oy on panostanut palveluidensa kehittämiseen ja uskoo lakiuudistuksen lisäävän heidän julkisen sektorin asiakkuuksien liikevaihtoa tulevina vuosina. Greenstepin julkisen sektorin liiketoiminnan johtaja Piia Kujala on seurannut keskustelua lakiuudistuksesta tarkasti ja kuullut mielipiteitä asiakkailtaan eri puolilta Suomea.

“Hankintalain muutos on aiheuttanut paljon keskustelua, osin myös huolta työmäärän kasvuun liittyen. Mielestäni uudistus kannattaa kuitenkin nähdä kunnissa ja hyvinvointialueilla ennen kaikkea mahdollisuutena saada parempia palveluita kustannustehokkaammin”, Kujala kertoo.

Mepco Public osana onnistunutta muutosta

Greenstep toimii kuntien ja hyvinvointialueiden kokonaisvaltaisena talous- ja henkilöstöhallinnon kumppanina ja panostaa julkisorganisaatioiden prosessien parantamiseen sekä toiminnan tehostamiseen nykyaikaisilla teknologiaratkaisuilla. Greenstep käyttää julkisen sektorin asiakkuuksiensa HR- ja palkkaohjelmistona Finago Mepco Public -järjestelmää , joka on suunniteltu julkisten organisaatioiden tarpeisiin.

Hankintalain uudistus edellyttää julkisilta organisaatioilta entistä parempaa hankintaosaamista ja toimivia järjestelmiä. Finago Mepco Publicilla on tässä keskeinen rooli. Finago Mepco Public – järjestelmä tukee hankintojen, sopimusten ja henkilöstöhallinnon kokonaisuutta läpinäkyvästi ja tehokkaasti myös muuttuvassa lainsäädäntöympäristössä.

Yhdessä osaavien kumppaneiden, kuten Greenstepin, kanssa Finago Mepco Public mahdollistaa sujuvan siirtymän uusiin hankintakäytäntöihin. Kun järjestelmät ja palvelut toimivat saumattomasti yhteen, julkinen sektori voi keskittyä laadukkaiden palveluiden tuottamiseen ja kehittämiseen.

Tutustu Greenstepin henkilöstöhallinto- ja palkkapalveluihin: https://greenstep.fi/julkinen-sektori/

Tutustu tarkemmin Finago Mepco Publicin ominaisuuksiin!