HR-järjestelmän hinta: näin piilokulut syntyvät ja miten vältät ne
HR-järjestelmän hankinta on yritykselle sekä suora kustannus että investointi osaamispääomaan. Pelkkää hankinnan hintalappua on siksi vähän liiankin helppo tuijottaa.
Lyhyesti:
- HR-järjestelmän suurimmat kustannukset eivät tule hankintahinnasta vaan piilokuluista: manuaalisesta työstä ja tehottomista prosesseista.
- Piilokulut syntyvät kaikkialla organisaatiossa, eivät vain HR:ssä ja palkanlaskennassa, vaan erityisesti esihenkilöiden ajankäytössä.
- Hyvä HR-järjestelmä voi vapauttaa jopa yhden henkilön vuosittaista työpanosta vastaavan määrän aikaa tuottavaan työhön.
- Vertaa HR-järjestelmän kokonaiskustannuksia nykytilaan, älä pelkkää hankintahintaa.
HR-järjestelmän suurimmat kustannukset eivät tule hankintahinnasta tai edes käyttömaksuista, vaan siitä, miten paljon järjestelmä parantaa tai huonontaa yrityksen tehokkuutta. Piilokulujen paikantaminen ei ole suoraviivaista, joten tarkastelemme niitä yksinkertaistetun esimerkin kautta.
”Tunti sieltä, toinen täältä” kasvaa helposti jopa 50 työpäivään kuukaudessa
Esimerkkiyritys Oy:ssä työskentelee 300 henkeä. Yrityksessä on käytössä palkanlaskentajärjestelmä, mutta heiltä puuttuu HR-järjestelmä.
Palkanlaskennan perusprosesseja lukuun ottamatta kaikki henkilöstöön ja työsuhteen elinkaaren hallintaan liittyvät asiat hoidetaan käytännössä järjestelmien ulkopuolella: sähköpostilla, excel-taulukoissa ja jopa paperilappusilla.
Yrityksessä on 30 esihenkilöä, joista jokainen käyttää henkilöstöhallinnon asioihin (kuten lomiin, poissaoloihin ja työsuhdetietojen hallintaan) keskimäärin kaksi tuntia viikossa, eli yhteensä yhden työpäivän kuukaudessa. Koko yrityksen tasolla se tekee yhteensä 30 työpäivää kuussa.
Tämän lisäksi palkanlaskijalta kuluu erilaisten ilmoitusten koontiin ja tietojen syöttämiseen 10 päivää kuussa sekä HR:ltä toiset 10 työpäivää mm. osaamisen kehittämiseen liittyviin toimenpiteisiin.
Näin paljon Esimerkkiyrityksen palkka- ja henkilöstöhallinnon hoitamiseen kuluu aikaa kuukaudessa:
palkanlaskija 10 työpäivää + HR 10 työpäivää + esimiehet 30 työpäivää
= yhteensä jopa 50 työpäivää kuukaudessa
Yhdistetty palkanlaskentaohjelma ja HR-järjestelmä leikkaavat kuluja ja turhaa työtä
Esimerkkiyritys Oy haluaa tehostaa henkilöstöhallinnon prosesseja ja vapauttaa HR:n aikaa rutiineista asiantuntijatyöhön. Siksi se hankkii yhdistetyn HR-järjestelmän ja palkanlaskentaohjelman.
Järjestelmähanke onnistuu hyvin. Uusi järjestelmä vähentää manuaalista työtä niin paljon, että esihenkilöiltä kuluukin nyt henkilöstöasioiden hoitamiseen enää 50 % aiemmasta työmäärästä. Yksittäiseltä esihenkilöltä kuluu viikossa enää yksi tunti kahden sijaan, ja yritystasolla kuukaudessa 15 työpäivää 30 sijaan.
Palkanlaskennassa ja HR:ssä työmäärä sen sijaan vähenee prosentuaalisesti hieman vähemmän, koska säästyneen ajan tilalle tulee järjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen liittyviä töitä. Siksi suora ajansäästö on molemmissa vain 20 % aiemmasta.
Jutun juju onkin siinä, että jos Esimerkkiyritys olisi mitannut pelkästään HR:n ja palkanlaskennan työaikojen muutosta, uudesta järjestelmästä saatava hyöty näyttäisi hyvin pieneltä.
Henkilöstö- ja palkkahallinnossa 20 % säästö vastaa vain neljää työpäivää kuukaudessa, mikä ei todennäköisesti vielä kata uuden järjestelmän investointikuluja. Mutta kun yhtälöön lasketaan esihenkilöiltä säästyneet 15 työpäivää, ollaan aivan eri lukemissa.
Jatkossa Esimerkkiyrityksen palkka- ja henkilöstöhallinnon hoitamiseen kuluu aikaa kuukaudessa:
palkanlaskijalta 8 työpäivää + HR:ltä 8 työpäivää + esimiehiltä 15 työpäivää
= yhteensä vain 31 työpäivää kuukaudessa.
Käytännössä järjestelmän tuoma hyöty vastaa yhden henkilön vuosittaista työpanosta, jonka voi jatkossa kohdistaa tuottavaan liiketoimintaan.
Kalliin kuluerän sijaan HR-järjestelmä on investointi tulevaisuuteen
Järjestelmähankinta on helppo nähdä ensisijaisesti kuluna, jos ei osaa ottaa huomioon huonoista ratkaisuista johtuvia piilokuluja. Tällä logiikalla esimerkiksi palkkajärjestelmän hankkiminen nostaisi suoraan palkanlaskennan kustannuksia sekä HR-järjestelmän hankkiminen henkilöstöhallinnon kustannuksia ja niin edelleen. Kun optimaalisen hankinnan kokonaiskustannukset laskee auki ja vertaa niitä nykytilaan, saattaa yllättyä positiivisesti.
Suurimmat säästöt tulevat siitä, että fiksummat prosessit säästävät aikaa, hermoja ja henkilötason kuluja koko organisaatiossa, eivät vain HR:ssä tai palkanlaskennassa.
Vaikka esimerkin luvut ovat suuntaa-antavia ja jokaisen organisaation tilanne on yksilöllinen, pienessäkin organisaatiossa puhutaan merkittävistä säästöistä. Suorien säästöjen lisäksi manuaalisesta rutiinityöstä vapautunut aika voidaan käyttää tuottavampaan asiantuntijatyöhön, ja fiksu järjestelmäkokonaisuus vähentää myös inhimillisten virheiden riskiä.
Ensimmäinen askel on kuitenkin sisäistää, että järjestelmien suurimmat kustannukset tulevat lähes poikkeuksetta jostain ihan muusta kuin hankinnan hintalapusta tai kuukausilaskutuksesta. Ne koostuvat niistä sadoista tai tuhansista työtunneista, jotka on käytetty johonkin muuhun kuin yritykselle lisäarvoa tuottavaan työhön.
Kun vertailet HR-järjestelmän kokonaiskustannuksia, ota mukaan myös nämä piilokulut. Laajemman kokonaiskuvan HR-järjestelmästä saat artikkelista HR-järjestelmä: Kattava katsaus henkilöstöhallinnon digitalisaatioon.
Usein kysytyt kysymykset HR-järjestelmän hinnasta ja kustannuksista
HR-järjestelmän hinta muodostuu hankintahinnasta ja käyttömaksuista, mutta suurin kustannus tai säästö tulee työajasta ja prosesseista. Siksi kannattaa verrata kokonaiskustannuksia, ei pelkkää hankintahintaa.
Näkyvät kustannukset ovat hankinta, käyttöönotto ja käyttömaksut. Niiden lisäksi tulevat piilokulut: hajallaan tehtävä käsityö, tuplatyö, inhimilliset virheet ja tehottomat prosessit koko organisaatiossa.
Piilokulut ovat kustannuksia, jotka eivät näy hankintahinnassa: aikaa, joka kuluu henkilöstöasioiden hoitamiseen käsin eri järjestelmien ulkopuolella, sekä virheiden korjaamiseen ja tuplatyöhön.