Näin parannat työhyvinvointia työvuorosuunnittelun avulla
Työhyvinvointi koostuu monesta eri tekijästä, joita ovat esimerkiksi työympäristö ja -yhteisö, työprosessit ja johtaminen sekä yksilön omat voimavarat, motivaatio, terveys ja elämänhallinta (ttl.fi). Työhyvinvointiin panostaminen kannattaa, sillä yksilön kokemien hyötyjen lisäksi sen on todettu vaikuttavan positiivisesti yrityksen tuottavuuteen, voittoon ja asiakastyytyväisyyteen. Lisäksi hyvällä mallilla oleva työhyvinvointi näkyy matalampana työntekijöiden vaihtuvuutena ja vähäisempinä sairauspoissaoloina ja tapaturmina. (ttl.fi)
Työvuorosuunnittelu on yksi tekijä, jolla voidaan vaikuttaa työhyvinvointiin huomattavasti. Miten työvuorot sitten käytännössä suunnitellaan työhyvinvointia edistävällä tavalla?
Anna työntekijöille mahdollisimman hyvät vaikutusmahdollisuudet
Työntekijät, joilla on hyvät vaikutusmahdollisuudet työvuoroihinsa, kokevat vähemmän vaikeuksia työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa (Härmä ym.). Työntekijän kokemus omasta elämänhallinnasta onkin yksi työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Kun työntekijät voivat itse vaikuttaa työvuorojen suunnitteluun, myös sairauspoissaolot vähenevät (ttl.fi).
Tässä yhteydessä puhutaan myös autonomisesta työvuorosuunnittelusta, jossa työntekijät voivat itse, tiettyjen yhteisten rajoitusten puitteissa, suunnitella omat työvuoronsa. Tällainen malli helpottaa työn ja vapaa-ajan yhdistämistä merkittävästi ja suosittelemmekin autonomisen suunnittelun lisäämistä, mikäli se vain on yrityksessänne mahdollista.
Tarjoa työntekijöille säännöllisyyttä ja ennakoitavuutta
Vaikutusmahdollisuuksien lisäksi työntekijän tunteeseen omasta elämänhallinnastaan vaikuttaa myös työvuorojen ennakoitavuus. Mitä aiemmin työntekijät saavat tulevat työvuorot tietoonsa, sitä paremmin he pystyvät suunnittelemaan elämäänsä myös vapaa-ajan osalta, mikä lisää elämänhallinnan tunnetta ja mahdollistaa työn ja vapaa-ajan yhdistämisen mielekkäästi.
Ennakoitavat ja säännölliset työvuorot antavat näin myös työntekijälle itselleen mahdollisuuden vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa.
Noudata työaikaergonomiaa koskevia suosituksia
Vuorotyön on todettu kasvattavan riskiä joihinkin kroonisiin sairauksiin, erityisesti sydän- ja verisuonitauteihin sekä tyypin 2 diabetekseen (Härmä & Karhula). Lisäksi Työterveyslaitoksen mukaan ”1 ̶̶ 3 vuorokautta kestävät lyhyet sairauspoissaolot ovat yleisimpiä pitkien työaikojen, useiden peräkkäisten yövuorojen ja alle 11 tuntia kestäneiden lyhyiden vuorovälien jälkeen” (ttl.fi).
On siis todella tärkeää, että vuorotyö järjestetään niin, että siihen liittyvät haitat voidaan minimoida. Nykyään puhutaan usein ergonomisesta työvuorosuunnittelusta, jonka painopisteenä on työntekijöiden hyvinvoinnin ja terveyden tukeminen. Ergonomiseen työvuorosuunnitteluun liittyy paljon työaikoja koskevia suosituksia, joista osan esittelemme seuraavaksi.
- Mieluiten nopea, myötäpäivään kiertävä vuorojärjestelmä: esim. A-I-Y (aamu – ilta – yö) tai AA-II-YY
- Nopeasti eteenpäin kiertävä vuorojärjestelmä (A-I-Y) tarkoittaa sitä, että työntekijällä on aamuvuoron jälkeen iltavuoro ja sen jälkeen yövuoro.
- Nopeasti eteenpäin kiertävä vuorojärjestelmä vaikuttaa myönteisesti työntekijöiden uneen, vireyteen ja suorituskykyyn työssä sekä yleiseen hyvinvointiin (ttl.fi).
- Yhtenäiset vapaajaksot
- Yksittäisten vapaapäivien sijasta suunnittelussa tulisi suosia vapaapäivien sijoittamista peräkkäin. Yhtenäiset vapaajaksot helpottavat vapaa-ajan suunnittelua ja palautuminen työstä onnistuu paremmin.
- Vain muutamia yövuoroja peräkkäin
- Kuten ylempänä mainittiin, useat peräkkäiset yövuorot nostavat lyhyiden sairauspoissaolojen riskiä. Pidempiä yövuoroputkia kannattaa siis välttää työvuorolistoissa.
- Sopivan pituiset työvuorot
- Liian lyhyet työvuorot eivät ole työntekijälle mielekkäitä, sillä ne sitovat työntekijää, mutta niistä saatava korvaus on suhteellisen pieni. Lisäksi lyhyissä vuoroissa esimerkiksi palkaton, työpaikalle siirtymiseen käytetty aika suhteessa työvuoron pituuteen kasvaa, mikä on työntekijän kannalta turhauttavaa. Liian pitkät työvuorot taas kuormittavat työntekijää ja niistä palautuminen kestää pidempään. Hyvänä työvuoron pituutena pidetään usein 8-10 tuntia.
- Tarpeeksi palautumisaikaa vuorojen välissä
- Mahdollisuus riittävään palautumiseen työvuorojen välissä on tärkeää etenkin vuorotyöläisille. Riittämätön palautuminen on yhteydessä esimerkiksi univaikeuksiin, uupumukseen, stressiin ja muihin terveysongelmiin. Lisäksi useat liian lyhyet lepoajat vuorojen välissä lisäävät sairauspoissaolojen riskiä. (Härmä & Karhula)
- Työaikalain mukaan vuorojen välisen lepoajan tulee pääsääntöisesti olla vähintään 11 tuntia, mutta tietyissä tilanteissa sen lyhentäminen on sallittua. Työntekijän hyvinvointia tukevassa työvuorosuunnittelussa lepoajat kannattaa kuitenkin ehdottomasti pitää vähintään 11 tunnissa.
Työhyvinvointi on äärettömän tärkeä asia niin yrityksen, yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta. Se on monen tekijän summa, joka vaatii panostuksia monella eri saralla. Työvuorosuunnittelusta vastaavilla henkilöillä on mahdollisuus parantaa työhyvinvointia ainakin lisäämällä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia, tarjoamalla ennakoitavuutta sekä noudattamalla työaikaergonomiaa koskevia suosituksia.
Hyvinvointia tukevaa työvuorosuunnittelua voidaan helpottaa työvuorosuunnitteluohjelmistolla, josta löytyy tähän tarvittavat toiminnot. Mepco Keikoista löytyy autonomista työvuorosuunnittelua tukevia toimintoja ja sinne voi määritellä työhyvinvointia tukevia sääntöjä työvuorosuunnittelun tueksi.
